Kurssin aikana olen saanut tutustua pintapuolisesti
johtamisen teorioihin, johtamisen perustehtäviin ja liiketoiminnan
perusfunktioihin. Jos ajattelen koko kurssia taaksepäin, niin luennot ovat
olleet mielenkiintoisia ja olen tullut niihin mielelläni. Kurssilla on tullut
paljon uutta termistöä ja sanastoa, joita en vielä ole kaikkia sisäistänyt täysin.
Kuitenkin uutta sanastoa on sopivasti rakennettu vanhan tiedon päälle ja termit
ovat olleet luennoitsijan sujuvassa käytössä, jolloin ne on ollut helppo
ymmärtää myös asiayhteydestä. Sensemakingia on siis tapahtunut koko kurssin
ajan.
Olen ollut innoissani kurssilla siitä, että monet ilmiöt joiden olemassaolon olen havainnut, on saanut teoreettisen viitekehyksen tai nimen. Esimerkiksi luennolla valta, päätöksenteko ja organisaatiorakenne kävimme läpi kontingenssiteoriaa. Eli ei ole yhtä organisaatiotyyppiä, mikä sopisi kaikissa olosuhteissa vaan organisaatiorakenne riippuu kontingenssitekijöistä (ympäristö, teknologia, koko). Olen siis todennut edellä olevan asian olemassaolon, mutta nyt ilmiö sai nimen. Muutenkin luennoilla, kun liittää uutta tietoa aikaisempiin tietoihin tai keksii muistisääntöjä, niin asiat jäävät paremmin mieleen. Luennoilla olen erityisesti peilannut johtajuutta erityisesti henkilöstöjohtajuuteen, sillä teen opetushallinnon sivuainekokonaisuutta ja ajattelen mahdollista rehtorin tehtävää.
Olen ollut innoissani kurssilla siitä, että monet ilmiöt joiden olemassaolon olen havainnut, on saanut teoreettisen viitekehyksen tai nimen. Esimerkiksi luennolla valta, päätöksenteko ja organisaatiorakenne kävimme läpi kontingenssiteoriaa. Eli ei ole yhtä organisaatiotyyppiä, mikä sopisi kaikissa olosuhteissa vaan organisaatiorakenne riippuu kontingenssitekijöistä (ympäristö, teknologia, koko). Olen siis todennut edellä olevan asian olemassaolon, mutta nyt ilmiö sai nimen. Muutenkin luennoilla, kun liittää uutta tietoa aikaisempiin tietoihin tai keksii muistisääntöjä, niin asiat jäävät paremmin mieleen. Luennoilla olen erityisesti peilannut johtajuutta erityisesti henkilöstöjohtajuuteen, sillä teen opetushallinnon sivuainekokonaisuutta ja ajattelen mahdollista rehtorin tehtävää.
Kurssin alussa tavoitteenani oli saada käsitys johtamisen
perusteista kurssin nimen mukaisesti. Pekan kanssa olen samoilla linjoilla
siinä, että johtajuutta voi tarkastella monista eri näkökulmista. Johtamiseen
liittyvät asiat jopa yllättivät minut laajuudellaan. Myös ihmisläheisyys ja
ihmisen sisäinen toiminnan liittyminen johtamiseen yllättivät. Mieleen jäi
esimerkiksi ihmissuhdekoulukunnan synnystä se, että kun johtaja osoittaa
kiinnostusta alaisen olosuhteisiin, niin työteho parani. Loppujen lopuksi
ihminen haluaa tulla hyväksytyksi ja kokea oman tehtävänsä tärkeäksi. Jos näin
on, työmotivaatio on korkeampi.
Kurssillani oppimani ovat muuttaneet käytöstäni siten, että sanomalehtiä selaillessa kiinnitän huomiota myös yrityksiä ja johtajia koskeviin uutisiin. Olen peilannut myös johtajatyyppejä aikaisemmissa työpaikoissa oleviin johtajiin. Kurssi on myös herättänyt ajatuksia siitä, millainen johtaja haluaisin itse olla. Kurssilla olisi voinut enempi käsitellä johtamiseen liittyviä ongelmatilanteita esimerkiksi tapausesimerkkien kautta käsitellä yksilön ja rakenteiden ongelmia kuten alisuoriutumista, väärinkäyttöä, ilmapiiri- tai työyhteisöongelmia.
Kurssillani oppimani ovat muuttaneet käytöstäni siten, että sanomalehtiä selaillessa kiinnitän huomiota myös yrityksiä ja johtajia koskeviin uutisiin. Olen peilannut myös johtajatyyppejä aikaisemmissa työpaikoissa oleviin johtajiin. Kurssi on myös herättänyt ajatuksia siitä, millainen johtaja haluaisin itse olla. Kurssilla olisi voinut enempi käsitellä johtamiseen liittyviä ongelmatilanteita esimerkiksi tapausesimerkkien kautta käsitellä yksilön ja rakenteiden ongelmia kuten alisuoriutumista, väärinkäyttöä, ilmapiiri- tai työyhteisöongelmia.
Irtonaisena ajatuksena mieleeni tulee opetushallinto ja
johtamisen kurssilta hetki, jolloin käsittelimme rehtorin kompetensseja.
Rehtorin kompetenssit voitaisiin liittää myös esimerkiksi yritysjohtajiin ja
muihin johtajatyyppeihin. Rehtorin kompetensseja ovat vallankäyttäjä, itsensä
kehittäjä, strateginen johtaja, ihmisten johtaja, hallintojohtaja ja
verkostoituja. Kukin voi miettiä, mitkä osa-alueet ovat vahvoja ja mitkä taas
heikkoja itsellä.
Kurssilta jäi mieleen monia mielenkiintoisia ajatuksia,
lisätietoa haluaisin johtajan luottamuksesta ja yksilön ja ryhmien välisen
johtamisen eroista. Ehkä kaivankin näistä vähän lisätietoa, kunhan muut
kouluhommat hiukan helpottavat.
