Koen luontevaksi jatkaa Venlan
psykologisen näkökulman ja persoonallisuuden pohtimisen jälkeen hieman
tunneälystä.
Salovey ja Mayer kehittivät
käsitteen tunneäly (emotional intelligence) kuvaamaan tunteiden ja kognition
vuorovaikutusta, erotukseksi persoonallisuutta kuvaavista ominaisuuksista.
Tunneälyhän koostuu kognitiivisista kyvyistä, kuten tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, tunteiden käytöstä ajattelun apuna sekä omien ja muiden ihmisten tunteiden säätelystä. Tunneälyyn liitetään myös optimismi eli myönteiset odotukset tulevaisuudesta ja emotionaalisuus eli taipumus kokea toisen ihmisen tunteita.(Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2009, 186.)
Tunneälyhän koostuu kognitiivisista kyvyistä, kuten tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, tunteiden käytöstä ajattelun apuna sekä omien ja muiden ihmisten tunteiden säätelystä. Tunneälyyn liitetään myös optimismi eli myönteiset odotukset tulevaisuudesta ja emotionaalisuus eli taipumus kokea toisen ihmisen tunteita.(Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2009, 186.)
Tunneälyä pidetään johtajalle
hyvänä piirteenä, sillä se tekee johtajasta inhimillisen ihmisen. Luennoilla
tunneäly on mainittu useaan kertaan ja peilaan nyt tunneäly käsitettä muutamiin
luentoihin.
Valmentavassa
johtamisotteessa on tärkeää toisen oppimisen tukeminen reflektion avulla,
ratkaisukeskeisyys ja tulevaisuuteen tähtäävä toiminta. Valmentavaa
johtajuuteen liittyy tunneäly vahvasti, sillä siinä johtaja on niin sanotusti ”henkisesti”
lähellä alaistaan. Johtaja kannustaa eteenpäin ja rohkaisee alaistaan, sekä
tukee alaistaan. Valmentavassa johtamisessa tunneäly näkyy kuuntelemisen
taitona ja ihmistuntemuksena. Keskustelut johtajan ja alaisen välillä ovat
parhaimmillaan rikastuttavia ja kehitystä ruokkivaa. On hyvä, jos johtaja
tuntee alaisiaan, niin valmentavan johtamisen keskusteluja on helpompi käydä
molempien osapuolien kannalta. Tunneäly näkyy myös vuorovaikutuksessa ja yhteistyötaidoissa.
Vuorovaikutus johtajan ja alaisen välillä on mutkattomampaa jos molemmat
osapuolet osaavat ”tulla vastaan” ajatuksissaan, tähän vaaditaan
emotionaalisuutta. Ajattelen tunneälyn liittyvän myös voimaannuttamisen (empowerment)
käsitteeseen, sillä siinä esimies vahvistaa alaisissa pystyvyyden ja
toimintavapauden tunnetta.
Tunneäly on abstrakti
käsite, ja se ”kulkee mukana” ja tulee ikään kuin luonnostaan käytöksessä.
Tutkimusten mukaan vanhemmat ihmiset saavat tunneäly mittauksissa korkeampia
pistemääriä ja täten on voitu todeta tunneälyn lisääntyvän iän ja
elämänkokemuksien myötä. Toisaalta koulutuksella tunneälyä ei voi lisätä
koulutuksen avulla (Nurmi ym. 2009, 186.)
Esimies, valmennus ja
motivointi luennolla puhuttiin hiukan johtamisen piirreteorioista.
Piirreteorian mukaan johtajuus on synnynnäistä ja hyvä johtaja voidaan
tunnistaa johtajan luonteenpiirteiden ja persoonallisuuden perusteella.
Piirreteorian mukaan johtajan piirteitä ovat muun muassa henkinen tasapaino,
älykkyys ja sosiaalisuus. Nämä voidaan liittää myös tunneälyyn. Eikö tunneälyyn
vaadita juuri henkistä tasapainoa ja hyvälaatuista sosiaalisuutta? Jo
johtamisen alkuhistoriasta lähtien on siis tunneäly ollut jossain muodossa
olemassa, mutta virallinen termi on tuotu kehiin vasta 1990 –luvulla. Yksilöiden
ja ryhmien johtamisen –luennolla sivutimme persoonallisuusteorioita. Bandiran
sosio-kongnitiivisen teorian mukaan ympäristö vaikuttaa käytökseen ja
toisinpäin. Pystyvyyden tunne kehittyy kun saa tukea ja kannustusta toimintaan.
Vuorovaikutuksellinen ja sopiva tuki johtajalta alaiselle vaatii tunneälyä.
Pyrkimys on, ettei johtajan toiminta ole liian holhouksellista tai valvovaa.
Alaisen pystyvyys kehittyy kun hän saa sopivasti vastuuta ja luottamusta
tehtävien hoitamiseen.
Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen,
P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. 2009. Ihmisen psykologinen kehitys.
WSOYpro.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti