keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Tunneäly




Koen luontevaksi jatkaa Venlan psykologisen näkökulman ja persoonallisuuden pohtimisen jälkeen hieman tunneälystä.
Salovey ja Mayer kehittivät käsitteen tunneäly (emotional intelligence) kuvaamaan tunteiden ja kognition vuorovaikutusta, erotukseksi persoonallisuutta kuvaavista ominaisuuksista.
Tunneälyhän koostuu kognitiivisista kyvyistä, kuten tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, tunteiden käytöstä ajattelun apuna sekä omien ja muiden ihmisten tunteiden säätelystä. Tunneälyyn liitetään myös optimismi eli myönteiset odotukset tulevaisuudesta ja emotionaalisuus eli taipumus kokea toisen ihmisen tunteita.(Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2009, 186.)
Tunneälyä pidetään johtajalle hyvänä piirteenä, sillä se tekee johtajasta inhimillisen ihmisen. Luennoilla tunneäly on mainittu useaan kertaan ja peilaan nyt tunneäly käsitettä muutamiin luentoihin.
Valmentavassa johtamisotteessa on tärkeää toisen oppimisen tukeminen reflektion avulla, ratkaisukeskeisyys ja tulevaisuuteen tähtäävä toiminta. Valmentavaa johtajuuteen liittyy tunneäly vahvasti, sillä siinä johtaja on niin sanotusti ”henkisesti” lähellä alaistaan. Johtaja kannustaa eteenpäin ja rohkaisee alaistaan, sekä tukee alaistaan. Valmentavassa johtamisessa tunneäly näkyy kuuntelemisen taitona ja ihmistuntemuksena. Keskustelut johtajan ja alaisen välillä ovat parhaimmillaan rikastuttavia ja kehitystä ruokkivaa. On hyvä, jos johtaja tuntee alaisiaan, niin valmentavan johtamisen keskusteluja on helpompi käydä molempien osapuolien kannalta. Tunneäly näkyy myös vuorovaikutuksessa ja yhteistyötaidoissa. Vuorovaikutus johtajan ja alaisen välillä on mutkattomampaa jos molemmat osapuolet osaavat ”tulla vastaan” ajatuksissaan, tähän vaaditaan emotionaalisuutta. Ajattelen tunneälyn liittyvän myös voimaannuttamisen (empowerment) käsitteeseen, sillä siinä esimies vahvistaa alaisissa pystyvyyden ja toimintavapauden tunnetta.
Tunneäly on abstrakti käsite, ja se ”kulkee mukana” ja tulee ikään kuin luonnostaan käytöksessä. Tutkimusten mukaan vanhemmat ihmiset saavat tunneäly mittauksissa korkeampia pistemääriä ja täten on voitu todeta tunneälyn lisääntyvän iän ja elämänkokemuksien myötä. Toisaalta koulutuksella tunneälyä ei voi lisätä koulutuksen avulla (Nurmi ym. 2009, 186.)
Esimies, valmennus ja motivointi luennolla puhuttiin hiukan johtamisen piirreteorioista. Piirreteorian mukaan johtajuus on synnynnäistä ja hyvä johtaja voidaan tunnistaa johtajan luonteenpiirteiden ja persoonallisuuden perusteella. Piirreteorian mukaan johtajan piirteitä ovat muun muassa henkinen tasapaino, älykkyys ja sosiaalisuus. Nämä voidaan liittää myös tunneälyyn. Eikö tunneälyyn vaadita juuri henkistä tasapainoa ja hyvälaatuista sosiaalisuutta? Jo johtamisen alkuhistoriasta lähtien on siis tunneäly ollut jossain muodossa olemassa, mutta virallinen termi on tuotu kehiin vasta 1990 –luvulla. Yksilöiden ja ryhmien johtamisen –luennolla sivutimme persoonallisuusteorioita. Bandiran sosio-kongnitiivisen teorian mukaan ympäristö vaikuttaa käytökseen ja toisinpäin. Pystyvyyden tunne kehittyy kun saa tukea ja kannustusta toimintaan. Vuorovaikutuksellinen ja sopiva tuki johtajalta alaiselle vaatii tunneälyä. Pyrkimys on, ettei johtajan toiminta ole liian holhouksellista tai valvovaa. Alaisen pystyvyys kehittyy kun hän saa sopivasti vastuuta ja luottamusta tehtävien hoitamiseen.




Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. 2009. Ihmisen psykologinen kehitys. WSOYpro.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti