tiistai 3. joulukuuta 2013

Psykologinen kosketus

Tässä kirjoituksessa pohdin yksilöiden ja ryhmien johtamiseen liittyviä asioita, joita luennolla ja myöhemminkin olen pyöritellyt päässäni.

Oli kiinnostavaa huomata, kuinka vahvasti psykologia liittyy johtamiseen. Toki tämä on luonnollista, onhan johtajuus usein jatkuvaa vuorovaikutusta ihmisten välillä. Usein johtajan hyviin ominaisuuksiin liitetäänkin sosiaalisuus. Itse puhuisin mieluummin ihmissuhdetaidoista, se kuvaa asiaa paremmin. Sosiaalisuudesta tulee enemmän mieleen puhelias ja jatkuvasti ihmisten seurassa viihtyvä olio, kun taas ihmissuhdetaitoihin voi heti assosioida muitakin kykyjä. Miten tunnistaa omia ja toisen tunteita, miten osaa niitä hallita, osaako antaa tilaa myös muille, kuinka toimii ryhmässä ja miten huomioi ryhmän vetäytyvät jäsenet, osaako rakentaa luottamusta ja olla myös sen arvoinen. Ja paljon muuta. Nämä ihmissuhdetaidot ovat myös Katzin (1974) mukaan olennainen osa johtamistaitoja teknisten ja käsitteellisten taitojen rinnalla.

Persoonallisuus - johtaminen? Miten johtajan persoonallisuus vaikuttaa johtamiseen ja toisaalta miten johtaa erilaisia persoonallisuuksia? Jälkimmäinen on mielestäni haastava ulottuvuus. Miten johtaa ryhmää, jonka jäsenet ovat persoonallisuuksiltaan hyvinkin erilaisia ja näin ollen heidän kanssaan tulisi toimia eri tavoin. Tässä johtajalta vaaditaan erityistä herkkyyttä ja tunneälyä, jotta konsensus säilyy. Se ei kuitenkaan mielestäni ole ainoastaan johtajan vastuulla, vaan koko ryhmä eli alaisetkin ovat vastuussa toimivuudesta. Luennolla tuli esiin, että persoonallisuus on pysyviä ja vakaita käyttäytymistapoja ja sisäisiä mielentiloja, jotka auttavat selittämään henkilön käyttäytymistaipumuksia. Vakaita ja pysyviä, näin on toisaalta. Ihmisen persoonallisuus kehittyy synnynnäisen temperamentin ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena. Persoonallisuuden piirteet ovat siis biologiaan pohjautuvia ja näin ollen pysyviä. Toisaalta kuitenkin piirteet muuttuvat ja mukautuvat tilanteiden ja olosuhteiden mukaan elämän aikana. Ajattelisin jopa piirreteorian "viiden suuren", jotka ovat johtamistutkimuksessakin käytössä, olevan jollain asteella muuttuvia ja kehittyviä joiltakin osin. Johtajuudessa avoimuus, tunnollisuus ja sovinnollisuus ovat olosuhteiden pakosta kehittyviä piirteitä. Toki vain tiettyyn rajaan asti. Täysin sulkeutuneesta johtajasta ei koskaan tule täysin avointa.



Henkilöstö koostuu erilaisista persoonallisuuksista, jotka reagoivat eri tavoin ja kiinnittävät huomion eri asioihin. Hyvin toteutuessaan tämä voi johtaa uusiin innovaatioihin ja saadaan aikaan erilaisia ideoita!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti