En ala tässä kertaamaan uudelleen kaikkia johtamisteorioita vaan keskityn omaan pohdintaan aiheesta. Max Weberin byrokratian ihannemallin hyvinä puolina voidaan pitää toimintojen rationaalisuutta ja ennustettavuutta. Organisaatiot ovat kuitenkin ihmisten muodostamia järjestelmiä, eikä mekaanisia koneita. (Puusa ym. 2012, 3) Tätä ihannemallia noudatetaan vielä nykyäänkin joissain määrin esimerkiksi sairaaloissa ja varsinkin armeijassa. Varusmiespalveluksessa ollessa tuli koettua ihan käytännössä mitä hyviä ja huonoja puolia byrokratialla on. Järjestelmä soveltuu armeijaan pääasiassa hyvin, mutta ongelmaksi muodostuu juurikin ihmisten oma tahto ja ajattelu. Ilmapiiri riippuu paljon johtajasta mutta monesti sääntöjen noudattaminen on paljon tärkeämpää kuin päämäärät. Mielestäni sääntökirjaa ei pidä aina viimeiseen pisteeseen asti noudattaa jos jokin toinen tapa on järkevämpi, mutta tehtävät kuitenkin pitää hoitaa asiallisesti. Liika byrokraattisuus vaikuttaa siis henkilöstön motivaatioon merkittävästi. Jos johto ei kuuntele alaisiaan ja ota heidän ehdotuksiaan huomioon, henkilöstön luovuus surkastuu merkittävästi ja organisaation ilmapiiri ja tehokkuus kärsivät.
Ihmissuhdekoulukunnan synnyssä mielenkiintoinen piirre oli se, että Elton Mayon hawthorne- tutkimuksien näkökulma oli tayloristinen eli työntekijöitä tutkittiin tieteellisesti muuttamalla työpaikan valaistusta. Valaistuksen muuttaminen ei kuitenkaan selittänyt työntehon paranemista vaan se, että työntekijät kokivat, että heidän työpanostaan arvostettiin. Työryhmä vaikuttaa siis tuottavuuteen selvästi. Tämän olen itse havainnut myös aiemmilla työpaikoillani. Kun työkaverit, työilmapiiri ja varsinkin esimiehet ovat kannustavia, työnteko on paljon hauskempaa ja työntekomotivaatio paranee. Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa motivaatioon paljon enemmän kuin esimerkiksi hyvät työkalut.
Luennolla tuli esiin se, että johtajanäkökulmien lisäksi
pitää kiinnittää huomiota myös alaistaitoihin. Työntekijän tulee siis
kiinnittää huomiota myös omaan tekemiseen ja siihen, toimiiko hän asetettujen
velvoitteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet pitää toki olla
saavutettavissa olevat mutta työntekijän pitää myös pystyä katsomaan itseään
peiliin eikä syyttämään esimiestä siitä, jos työnteko ei maistu.
Ei ole olemassa tiettyä johtamisteoriaa, mikä soveltuisi kaikkiin yrityksiin. Eri toimialat ja yrityksen koko vaikuttavat siihen, mitä asioita johto pitää tärkeänä. Nykyisen näkemyksen mukaisesti asiakkaiden tarpeiden ymmärrys ja asiakaslähtöinen toiminta ovat kuitenkin toiminnan perustana (Puusa ym, 2012, 30). Myös henkilökuntaan tulee kiinnittää huomiota, koska työntekijät ovat lopulta yrityksen tuloksen muodostumisessa avainasemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti